Rodos on kreikkalaisen mytologian mukaan auringonjumala Helioksen saari. Kun Zeus jakoi maailmankaikkeutta jumalten kesken, auringonjumala Helios unohdettiin kokonaan. Erehdyksen huomattuaan Zeus tarjoutui panemaan jaon uusiksi, mutta Helios halusikin vain tietyn saaren itäiseltä Välimereltä. Saari nimettiin Helioksen puolison, nymfi Rhodeksen mukaan, joka oli merenjumala Poseidonin tytär.
”Rhodeksen” kaupunki perustettiin jo 408 eaa. ja siitä tuli pian itäisen Välimeren kaupan keskus. Vauraudesta kertoo myös se, että kaupungissa painettiin jopa omia kolikoita. Makedonia piiritti kaupunkia kokonaisen vuoden ajan 305–304 eaa. mutta Rodoksen armeijan lyöminen ei onnistunut edes mahtavalta Makedonian kuninkaalta, Demetriukselta. Demetrius jätti jälkeensä sotakaluston, jota rodoslaiset käyttivät ensimmäisen vapaudenpatsaan tekemiseen. Kuuluisa kuvanveistäjä Kharos suunnitteli valtavan pronssisen Helioksen patsaan. Tätä Rodoksen kolossia rakennettiin12 vuotta, ja se oli yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Helioksen patsas pystytettiin Mandrakin satamaan, jossa se välkehti 56 vuoden ajan. Se oli 32 metriä korkea ja painoi yli 360 tonnia. Maanjäristys tuhosi kolossin vuonna 227 eaa. Egyptin kuningas tarjoutui rakennuttamaan maamerkin uudelleen, mutta rodoslaiset kieltäytyivät kunniasta. He pelkäsivät, että auringonjumala Helios ei jostain syystä pitänyt patsaasta ja siksi tuhosi sen. Nykyisin Mandrakin satamassa komeilevat Rodoksen peurat, joiden esikuvat elävät rauhoitettuina saaren vuoristometsissä.
Rodoksen kaupunki oli antiikin aikana itäisen Välimeren tärkein kauppakeskus sekä yksi hellenistisen ja roomalaisen kulttuurin merkittävimpiä solmukohtia. Saari solmi kohtalokkaan liiton Rooman kanssa, minkä seurauksena Cassius valloitti saaren vuonna 42 eaa. Rooman valtakunnan kahtiajaon jälkeen saari liitettiin Bysanttiin. Seuraavina vuosisatoina sitä ahdistelivat niin gootit, persialaiset, arabit kuin merirosvot. Kristinuskoinen Johanniittain veljeskunta ostivat Rodoksen vuonna 1306 Kosin ja Lerosin merirosvoamiraali Vignolo de Vignolilta, jonka jälkeen Johanniittaritarit saivat yliotteen rodoslaisista vuonna 1309. Saari eli kukoistuskauttaan Johanniittaritareiden aikana vuosina 1309–1521. Vanhastakaupungista tuli Johanniittareiden keskuspaikka.