Iraklion

Iki-ihanan Kreetan pääkaupunkina toimiva Iraklion on samannimisen prefektuurin keskus. Se sijaitsee Kreetan pohjoisrannikon keskivaiheilla ja tarjoaa saaren mahtavimman historiallisen annin, lähes aina taivaalla veikeästi hymyilevän auringon ja kristallinkirkkaan merensä lisäksi. Iraklionin kaupungissa on asukkaita noin 170 00, ja se tunnetaan saaren kaupallisena keskuksena ja yliopisto-opiskelijoiden vilkkaasta yöelämästä. Etenkin kesäaikaan Iraklion järjestää lukuisia kulttuurisävyisiä ulkoilmatapahtumia. Kaupungin sydän on kauniin leijona-aiheisen suihkulähteen mukaan nimetty Leijona-aukio (virallisesti Elefteriou-aukio), joka toimii niin paikallisten kuin lomailijoiden tapaamispaikkana.

Iraklionin kaupunki tunnetaan jo tuhansien vuosien takaa, vaikka sen nykyinen muoto sai alkunsa Kreetan 800-luvulla valloittaneiden arabimerirosvojen toimesta.  Myöhemmin bysanttilaiset polttivat Handaq-nimellä kulkeneen Iraklionin, se rakennettiin uudelleen ja venetsialaiset kohensivat sen ulkonäköä ja puolustusta 1200-luvulta alkaen. Kaupungin vanhaosa onkin juuri venetsialaisten rakentamaa, ja tarjoaa keskiaikaiset barokkivaikutteiset puitteet ihastuttavalle kesäpäivälle. Sen kapeilla kujilla sijaitsevat putiikit myyvät paikallisia käsitöitä ja maataloustuotteita, kuten hunajaa, mausteita, rakia ja juustoja.  Venetsialaislinnoituksen muurien huipulta puolestaan avautuu unohtumaton näköala kauas merelle. Ja turkkilaisten vuosilta ovat peräisin lukuisat erikoiset lähteet, joista tunnetuimpia ovat Genitsar Agan lähde Ikarou-kadulla ja historiallisen museon takana oleva Idomeneaksen lähde.

Iraklionin prefektuurissa sinua odottavat uskomattomat maisemat: niin jylhät vuoristot rotkoineen kuin erityisen hedelmälliset laaksot mehukkaine hedelmineen, viinirypäleineen ja jopa banaaniviljelyksineen. Etelärannikon Libyanmeren ranta on lähes trooppista, ja siellä sijaitsevissa Matalan luolissa asuivat muinoin paikalliset, sittemmin roomalaiskenraalit ja hipit, ennen kuin ortodoksipapit ja paikalliset antoivat viimeksi mainituille kyytiä.

Iraklion on myös Kreetan 3 600 vuotta siteen äkillisen lopun saaneen minolaisen kulttuurin kehto, sillä sen alueella on tehty suurin osa ajanjakson löydöistä. Tunnetuimmat rauniot ovat koko saaren suosituin nähtävyys eli Knossoksen palatsi, jossa asuneen kuningas Minoksen labyrintissa hänen poikapuolensa Minotaurus asui ja herkutteli ateenalaisilla. Samassa labyrintissa Theseus tappoi Minotauruksen Minoksen tyttären Ariadnen avulla, ja juuri sieltä labyrintin rakentanut Daidalos ja hänen poikansa pakenivat lentäen, tunnetuin seurauksin. Knossoksen lisäksi minolaista loistoa ja huikeaa elintasoa pääsee ihailemaan Faistoksessa, Gortysissä, Maliassa ja Agia Triadassa.

Iraklionin museot varjelevat minolaisilta raunioilta löytyneitä aarteita. Arkeologinen museo on niistä tärkein, ja siellä säilytetään mm. ainutlaatuista ja salaisuutensa edelleen säilyttävää Faistoksen kiekkoa. Myös historiallinen museo kätkee suojiinsa mittaamattoman rikkaan kokoelman saaren historiaa viimeisten 2 000 vuoden ajalta. Luonnonhistorian museo ja Cretaquarium tarjoavat myös perheen nuorelle polvelle mielenkiintoista tutkittavaa.

Iraklion on minolaisten lisäksi antanut Kreikalle ja maailmalle monia muitakin kuuluisuuksia. Heistä suomalaiset tuntevat parhaiten kirjailijat Nikos Kazantzakiksen ja Odysseas Elitisin (Nobel 1979), taidemaalari El Grecon (eli Domenicos Theotokopouloksen), sekä jalkapallon ystäville tuttuakin tutumman Georgios Samarasin.