Saaret

Monen suomailaisen ensimmäinen lomakohde. Rodoksen saari on säilyttänyt kiinnostavuutensa vuosikymmenestä toiseen. Siinä missä Mallorca on vähän menettänyt glamouria ja on Rodos yhtä arvokas ja suosittu kohde kuin se oli 60-luvulla kun etelänmatkailu alkoi. Tähän saattaa olla syynä saaren tunnettu ja loistava historia. Siellä sijaitsi aikanaan yksi antiikin seitsemästä ihmeestä: Rodoksen kolossi. Sitä ei tietenkään enää ole niinkuin ei viittä muutakaan antiikin ihmettä. Vain yksi on jäljellä, enkä kerro mikä, koska se ei sijaitse millään saarella eikä siis kuulu tämän sivuston aihepiiriin.

Rodoksen saarella on oma lentokenttä Rodoksen kaupungin läheisyydessä. Rodoksen kaupunki sijaitsee aivan saaren pohjoiskärjessä ja siellä asuu noin puolet koko saaren väestöstä. Rodoksen kaupungissa tai sen  läheisyydessä ovat myös tärkeimmät matkakohteet ja hotellit. Rodoksen kaupungin rannalta matkaa Turkin rannikolle vain noin 18 kilometriä. Normaalilla ilmalla vastapäinen rannikko näkyy hyvin.

Rodoksen kaupungin lisäksi muita suosittuja turistikohteita ovat Faliraki, Lindos, Kremastii ja Afantou. Saari kuuluu Välimeren maanjäristys alueeseen ja yksi sellainen koitui aikanaan myös Rodoksen kolossin kohtaloksi. Viimeisestä vähäistä suuremmasta maanjäristyksestä on aikaa jo lähes sata vuotta.

Saaren vetovoimaa pitää yllä se, että Rodos on paitsi rantaloma- niin myös kulttuurikohde. Maan värikäs historia ulottuu antiikin aikoihin saakka ja esihistoria vieläkin pidemmälle. Antiikin aikana saari oli monesti itsenäinen joutuen aina välillä milloin minkäkin valloittajan kohteeksi. Valloittajiin kuuluivat antiikin ajalla niin persialaiset kuin makedonialaiset itse Aleksanteri Suuren johdolla. Rooman valtakausi kului aluksi liittolaisuuden merkeissä myöhemmin kaupunki alistettiin tiukemmin Rooman vallan alle ja myöhemmin ryöstettiin. Keskiajalla saari oli osa Bysanttia eli Itä-Roomaa. Rodos näytteli myös suurta roolia risteretkiajalla ja sinne vetäytyivät tai oikeammin saapuivat valloittmaan pyhältä maalta Johanniittain ritarikunnan ritarit. Ritarit olivat saarella 1300-luvun alusta 1500 luvun alkuun jolloin Rodos joutui muslimien haltuun ja Ritarit vetäytyivät Maltan saarelle. Ottomaanien (turkkilaisten) hallussa Rodos oli ensimmäisen maailmansodan alkuun saakka, jolloin saari siirtyi Italian hallintaan. Toisen maailmansodan jälkeen saari yhdistyi monien muiden ympäröivien saarten tapaan Kreikkaan.

Rhodoksen saari:

• Kuuluu Kreikalle.
• Sijaitsee Välimerellä lähellä Turkin rannikkoa.
• Kooltaan 1400 km2.
• Muodoltaan pitkämäinen, noin 80×40 kilometriä.
• Asukkaita noin 120 000.
• Pääkaupunki Rodos (Rhodes City)
• Muita kaupunkeja Lalysos, Afantou, Kalythies ja Lindos.
• Kaupunkeja kyliä yli 40 kpl.
• Pääelinkeino turismi, muita maanviljely, kalastus ja viinin viljely.
• Lentokenttä Diagoras lähellä Rodoksen kaupunkia.