Havaijin historia

Havaijisaaret saivat alkunsa maapallon uumenista pulppuavan laavan ja Tyynenmeren mannerlaatan liikkumisen seurauksena. Kaikki saaret ovat tuliperäisiä, ja uusia muodostuu tänäänkin. Maasto onkin todella hedelmällistä ja vuoristoista, ja jopa 10 % saarten pinta-alasta katselee merta yli 2 kilometrin korkeudesta.

Havaiji sai olla ihmisiltä rauhassa harvinaisen myöhään, sillä vasta 300 eaa Polynesian uskaliaat ja taitavat purjehtijat pääsivät sinne. Keskellä Tyyntämerta sijaitsevalle saariryhmälle kerran löydettyään ja sen hedelmällisen maaston tutkittuaan he eivät luonnollisestikaan halunneet enää lähteä kotimatkalle. Toinen matkalaisten aalto saapui noin 1100-luvulla, samoin Polynesiasta.

Pian Havaijin asukkaat muodostivat luokkajakoisia heimoja, jotka olivat ihmiskunnan luonteen mukaisesti jatkuvassa sotatilassa keskenään.

Vaikka espanjalaisten arvellaan seilanneen Havaijille jo 1540-luvulla, ”löysi” ne ensimmäisenä länsimaalaisena varmuudella vasta vuonna 1778 sinne saapunut James Cook. Hän nimesi saaret tutkimusmatkansa rahoittajan, ”sandwichin” eli kerrosleivän keksineen Sandwichin 4- jaarlin mukaan Sandwich Islandsiksi. Pian Cookin jäljessä seurasivat muut uteliaat eurooppalaiset, jotka ”voileipien” sijaan toivat mukanaan saarelaisille tuntemattomia sairauksia, kuten tuhkarokkoa, isorokkoa ja influenssaa, jotka koituivatkin tuhoksi lähes puolelle Havaijin väestöstä. Myös Kiinasta saapui asuttajia, myöhemmin myös Japanista.

Vasta vuonna 1810 kaikki saaret yhdistyivät kuningas Kamehameha I Suuren hallinnassa, ja kuningas loi Kānāwai Māmalahoen lain (Särkyneen melan lain), jonka mukaan ihmisoikeuksia kunnioitettiin sota-aikaan. Hänen seuraajansa aikana amerikkalaiset protestanttisen kirkon papit ryhtyivät kiihkeään saarelaisten käännyttämiseen, ja kuningas Kamehameha III oli Havaijin ensimmäinen kristitty valtias.

1870-luku oli poliittisesti rauhatonta, ja hallitsijat valittiin toisinaan äänestämällä. Vuonna 1887 Kalākaua allekirjoitti pakon alla Havaijin kuningaskunnan perustuslain. Sen myötä suuri osa kuninkaan vallasta mureni ja valkoiset maanomistajat saivat käytännössä vallan itselleen. Havaijin viimeinen kuninkaallinen oli Kalākauan sisar, Liliʹuokalani. Hänet kuitenkin syöstiin vallasta vuonna 1893, ja Havaijin tasavalta syntyi jo seuraavana vuonna. Sen presidentiksi valittiin amerikkalainen lakimies Sanford Dole (kyllä vain, kuuluisaa Dole-sukua!), ja vain Iso-Britannia kieltäytyi tunnustamasta uutta tasavaltaa. Vuonna 1993 USA:n silloinen presidentti Bill Clinton ja kongressi pyysivät virallisesti anteeksi Havaijin kuningaskunnan laitonta loppua.

Havaiji liitettiin USA:n territorioksi virallisesti vuonna 1898, ja 1900 sille annettiin itsemääräämisoikeus. Käytännössä suurmaanomistajat pitivät ohjaksia käsissään. Vuonna 1954 saarelaiset äänestivät USA:n osavaltioksi liittymisestä, tuloksen kaikki tiedämmekin. Havaijin talous kasvoi kohinalla, turismi alkoi kukoistaa ja paikallista kulttuuriakin tuettiin. Siitä huolimatta vain reilut 20 000 ihmistä puhuu enää ihastuttavaa havaijin kieltä.

Havaiji näytteli keskeistä osaa toisen maailmansodan ratkaisun suhteen, sillä japanilaisten Pearl Harbourin USA:n tukikohtaan joulukuussa 1941 tekemä ilmaisku sai USA:n liittymään sotaan. Hyökkäyksen jälkimaininkeja olivat myös USA:n Japanin Nagasakiin ja Hiroshimaan pudottamat atomipommit.